Vuosi 2013 toi myös tullessaan Jannen kuoleman vuosipäivän. Pelottava päivä ajatella, vielä näin jälkeenpäinkin, koko vuosi vilisi silmissä, mietti miten kaikki on muuttunut, miten niin ei vaan pitänyt käydä. Nyt myöhemmin tiedän sen kuuluneen johonkin suurempaan suunnitelmaan, josta en itse ymmärrä ja joka on vaikea käsittää, kuitenkin asian kanssa on helpompi elää kuin vielä vuosi sitten. Muistan itkeneeni Joulun ja uudenvuoden aikaan todella paljon viimevuonna. Nykyään itkut ovat harvassa, vaikka toki itkuisia päiviäkin tai ehkä ennemminkin hetkiä vielä on. Suru on muuttunut taas vuodessa valtavasti, millainen se on vuodenpäästä, sitä en voi edes arvata, kaikki arvaukset menisivät kuitenkin metsään. Tunteitaan, elämäänsä, ei vaan voi etukäteen arvata.
Vuonna 2013 tutustuin paremmin siskoihini ja perheeseeni. Olen ollut lähempänä, ja viimevuonna yhteistä tekemistä oli taas toissavuotta enemmän. Yhdessä minä, siskoni, Sami, siskojen miehet, äiti, isä. Viihdymme yhdessä ja se tuntuu hyvältä. Ensivuosi tuo tullessaan asioita joitten takia olemme yhä enemmän tekemisissä ja yhdessä. Paljon tehtävää ja myöskin menoja. Minulla on maailman parhaat siskot, ja perhe.
Vuosi 2013 toi tullessaan naurun ja ilon, se toi tullessaan hymyn joka näkyy silmistä asti, se vei surun pois kasvoilta ja jätti surulle pienen sijan sydämeen, Jannen muiston viereen. Vuosi 2013 on tuonut onnen, turvallisuuden ja toivon takaisin elämääni. Pala palalta askel kerrallaan. Se on saanut sydämmeni taas sykkimään ilosta, vatsaani ovat ilmaantuneet perhoset, kun ajattelenkin kaikkea tulevaa hienoa mitä elämässä on edessä.
Ennen kaikkea vuosi 2013 toi takaisin minut itseni. Oman positiivisen persoonani, ilon, hymyn, onnen ja elämän. Olen tutustunut taas siihen Sallaan joka on aina ollut ja tulee aina olemaan, vaikka vaikeudet, menetykset, pelot ja ikävä saattaa yrittää sen nujertaa, siellä se aina on jossakin. Se antoi minulle mahdollisuuden tehdä jotain mitä olen aina halunnut, se antoin minulle elämän jonka olen aina halunnut, se antoi minulle "omaksi" ihmisen jollaisen olen aina kuvitellut olevan olemassa. Se antoi minulle kaiken. Vuosi 2012 vei minulta kaiken pois, tuhosi elämäni, kun taas seuraava vuosi antoi minulle korkojen kanssa kaiken takaisin. Asioilla on tapana järjestyä, ennemmin tai myöhemmin. Moni meistä on saanut elämältään paljon, voi listata pieniäkin asioita, ja huomata että elämä on elämisen arvoista. Huomenna vuoden ensimmäisenä päivänä jokainen päättää aloittaa päivänsä jollakin onnellisella ajatuksella siitä mitä on saanut elämässään.
Minä vietän uuttavuotta taas oman perheeni kanssa. Ei suuria juhlia vaan yhdessäoloa, hyvää ruokaa, kuoharia ja raketteja. Juuri sellaista mikä meistä on mukavaa. Tärkeintä minulle on että vuoden vaihtuessa minulla on lähellä Sami ja pojat. Tämä on toinen vuosi joka aloitetaan yhdessä ja ensimmäinen vuosi kun otetaan vastaan perheenä, yhteisessä kodissa.
Ihanaa vuodenvaihdetta ihan jokaiselle. Jokainen juhlii tyylillään. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Kaikkea hyvää vuoteen 2014. Taas ollaan vuoden vanhempia ja vahvempia. Ensivuonna jatketaan.
