lauantai 15. joulukuuta 2012

Tallinnassa

Minä kävin reissussa. Ihan kahdestaan Samin kanssa, enkä kovinkaan kaukana, Tallinnassa kuitenkin. Lähdettiin lauantaina ja tultiin maanantaina kotiin. Se oli todellinen hengähdystauko kaikesta. Olo alkoi olla todella kurja ja moni asia ahdisti, oli hyvä päästä "tavoittamattomiin" edes hetkeksi. Minua ei saanut siis kiinni kuin Samin puhelimen kautta, ja se oli oikeastaan aika helpottavaa, ei aina tarvitse olla tavoitettavissa, joskus voi vaan olla, kaikessa rauhassa. Puhelin on se minun ainainen ongelmani. Kun ahdistus lisääntyy, tulee minulle vaikeuksia vastata puhelimeen, ja sen soittoääni ahdistaa, ja jopa tekstiviestit ahdistavat. Näin oli taas käynyt, teki mieli nakata koko luuri Itämereen. En nakannut ja nykyään "viha rakkaus suhde" puhelimeni kanssa on taas paremmalla mallilla :D!

Meillä ei ollut reissussa mitään ohjelmaa. Oli tarkoitus syödä hyvin, olla vaan, ilman aikatauluja ja kaikessa rauhassa.. Ilman jatkuvaa "äitiiiii!" huutojen kuulemista. Mielestäni joulukuun alku on todella hyvä aika pikkuiselle reissulle, ihan vaan itselle. Saa rauhoittua kaiken joulutohinan keskellä, ja olla itsekäs hyvällä omalla tunnolla. Juuri tänävuonna reissu oli enemmän kuin kullan arvoinen. Tänävuonna sain hengähdystauon myös viimejoulun muistoista. Tallinnassa oli kaunista, valtavasti jouluvaloja ja koristeltuja kuusia, valtavasti myös ihmisiä. Vanhakaupunki oli ihana, haluan keväällä uudestaan, nyt joka kojussa myytiin glögiä ja joulusyötäviä, ihana tunnelma.Kävimme kumpanakin iltana syömässä, todella hyvin ja paljon, liian paljon, mutta oli hyvää, en ole saanut pitkiin aikoihin niin hyvää ruokaa. On melkoista luksusta syödä rauhassa, jutella rauhassa, juoda viiniä ja nauttia olosta. Sellaisen avulla jaksaa taas paremmin arkeakin poikien kanssa. Minulla oli siis huippureissu, ja sain nollattua päätäni. Kaikki meni hyvin ja oli vähintäänkin haikea olo kun maanantaina piti lähteä kotiin. Ehkä olisin mielelläni jatkanut reissua vielä muutaman päivän.

Oli myös ihana palata kotiin. Voi että miten pojat olivat odottaneet, ja olihan minullakin ollut ikävä. Kaikki oli mennyt hyvin mamman hyvässä hoidossa ja vastassa oli nauravia iloisia poikia. On todella hienoa omistaa sellainen äiti, ja sellainen perhe joka voi auttaa ja mahdollistaa tällaisen. Minä sain kaipaamani breikin, nautin täysin rinnoin, ja pojat olivat turvassa.Huomasin että on hyvä panostaa välillä itseensä, niin jaksaa taas olla lasten kanssa, jaksaa olla "parempi" äiti. Pienet reissut kaiken kaaoksen keskellä toimivat oljenkorsina jaksaa arkea. Tulevaisuudessa aion pitää huolen että näitä oljenkorsia on sopivasti. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä, kun vaan saa olla, ja nollata akkuja, hyvässä seurassa ja nauttia elämästä.

Minulla oli siis aivan loistava miniloma aivan loistavan ihmisen ja rakkaan kanssa. Kiitos siitä hänelle, ja kiitos mammalle ja hoitotyttö Jasmiinalle jotka mahdollistivat tämän reissun. Mukavaa viikonloppua kaikille.