Toisen elämän loppu, on toisen alku.

Eilen illalla myöhään syntyi pieni tyttö. Ihana kuva, ihana vauva. Olen kovasti miettinyt miten on mahdollista että lähelle syntyy pikkuinen samana päivänä kun Jannen kuolemasta tuli 9kk. Eilinen oli vaikea päivä, ja ikävä oli käsin kosketeltavissa. Samalla kuitenkin illan mittaan ja vähän ehkä yölläkin mietin miten elämän kiertokulku pysyy juuri sellaisena kuin pitääkin. Toinen elämä loppui, ehkä liian aikaisin, mutta loppui. Samalla on uusi elämä saanut alkunsa. Juuri niinkuin pitikin. Asiat kulkevat omia uomiaan mutta tällaiset tapahtumat mietityttää. Jollakin on varmasti suurempi suunnitelma tuolla ylhäällä, ajataus miten asioiden pitää täällä mennä. Huolimatta siitä mitä mieltä me ihmiset olemme. En ajattele että Jannen piti lähteä jotta juuri tämä pieni sai syntyä, mutta ehkä hiukan kuitenkin ajattelen, että Jannen lähdettyä tuli tilaa jollekkin toiselle, oli jonkun muun aika tulla maanpäälle ilahduttamaan vanhempiaan, isovanhempiaan, sukulaisiaan. Eilen on syntynyt monta vauvaa, monta onnellista tuoretta vanhepaa heidän mukanaan, ja eilen hyvästelin Jannen jälleen kerran, ja kuitenkin iloitsen tästä uudesta pienestä ihmeestä.

Olin aamulla poikien joulujuhlassa. Aivan ihana juhla, ihanat pojat, reippaat pienet miehet. Kumpikin oli aivan innoissaan, esiintyi hienosti ja silmät loistaen, ylpeyttä uhkuen seisoivat tarhaystävien kanssa rivissä ja katsoivat kaikkia paikalla olevia vanhempia ja isovanhempia. Minä olin ylpeä äiti, MINUN poikani, minun ihanat reippaat poikani. Ei itkettänyt, eikä ahdistanut, turhaan pelkäsin. Söin onnellisena joulupipareita joita lapset olivat leiponeet, ajattelematta sen enempää piparien sisältöä :) ja join glögiä. Minun oli hyvä olla ja joulumieli valtasi taas tilaa sydämmessäni. Joulu on kohta täällä, ihanaa!

Eniten odotan perheen kanssa yhdessäoloa. Kiitreetöntä ruokailua, istuskelua, juttelua, muksujen riemua ja jännitystä.. Odotan koko sitä tunnelmaa jonka joulu saa aikaan. Ihan kaikki rakkaimmat eivät ole luonani jouluna. Se surettaa, mutta toisaalta taas, joihinkin asioihin en voi itse vaikuttaa on asioita joita ei voi muuttaa tai asioita jotka on jo aiemmin sovittu, siihen on tyydyttävä. Haettiin eilen kinkku.. VALTAVA kinkku, kivikylältä.. Huomenna laitan sen uuniin, teen joulusiivouksen ja sitten saa joulu tulla. Pahat päivät menivät taas, nyt on hyvä olla.

Onnea pienen prinsessan tuoreille vanhemmille, ja mukavaa joulunaikaa tasapuolisesti jokaiselle lukijalleni <3



Pienet miehet koristelivat kuusen äidin avustuksella. Meidän joulussa ei tänävuonna hirveästi kuusta näy :D