Ohi on.. taas kerran!

Elämä on taas helpompaa. Ei ahdista ja satu kokoajan, ja ilo on palannut minuun, kotiin, koko perheeseen, minuun ja poikiin. Jälleen kerran niin tapahtui, vaikka koville se otti. Mieli on parempi taas, tuntuu että jaksaa taas arkea paremmin, ja elämä hymyilee jälleen. Kauankohan taas mennään näillä? Kukaan ei tiedä eikä osaa arvata, me ihmiset olemme erilaisia ja koemme ja tunnemme asioita eritavalla. Kukaan ei osaa vastata, koska minulla on viimeinen kerta kun sattuu niin kovin ja ahdistaa, mutta sekin kerta tulee, ei vielä mutta tulee. Ja tieto siitä että elämä voittaa auttaa taas jaksamaan sen ahdistuksen yli. Huomaan että olen edelleen huono pyytämään apua, mutta onneksi ihmiset ympärilläni ovat kokoajan tuntosarvet kohollaan, kun ei jaksa niin ei jaksa, edes pyytää apua. Kun oma ahdistus on ohi niin miettii heti olisiko joku jota minä voisin auttaa, nyt minulla on voimia.. Tällä kertaa mietin että voin minäkin auttaa, poikiani, voin olla enemmän läsnä, sillon kun on voimia ja jaksaa. Aina ei ole eikä jaksa, aina ei ole aikaa vaikka muuten jaksaisi. Mutta JOS on voin auttaa omia lapsiani. Meillä oli kiva vapaapäivä tällä viikolla. Haettiin leffa, käytiin parturissa ja hesellä ja ostamassa tarhan kuvaukseen uudet vaatteet. Vieläpä käytiin kaupassakin.. keskenään, minä ja pojat. Meillä oli tosi kivaa. Ei se ihmeitä vaadi, josko kerran viikkoon olisi aikaa irrottaa kaiken keskellä hetki pojille, ei tarvitse järjestellä mitään kummallista vaan pienistäkin asioista voi tulla hyvä mieli, ihan kaikille.

Muutenkin on ollut hyvä viikko. Mamma vei pojat katsomaan Fröbelin palikoita torstaina ja minä sain vapaaillan, IHANAA, en muista koska olisin saanut vaan olla. Mietin kuinka ihanaa on kun saa olla vielä joskus niin ettei tarvitse edes katsoa kelloa, voi vaan nauttia, elämästä. Toisaalta minun elämässäni ei ole mitään vikaa nytkään, surun kanssa opettelen elämään, se vie aikaa, mutta kaikki on nyt hyvin, tai oli viimeviikollakin ja sitä edelliselläkin, mutta ahdistus valtasi mielen silloin niin etten pystynyt ajattelemaan surun läpi hyviä asioita. Olen tänään saanut nukkua päikkärit, enkä vaan yksiä vaan kahdet päikkärit, olen saanut univelkoja pois, jota on ehkä 500 tuntia vielä jäljellä, mutta nukuin kuitenkin. Oli ihana vaan maata toisen sylissä ja kuunnella kun sydän lyö. On sanottu että on kolme asiaa jotka rauhoittavat, ne kolme ovat : Meri, tuli ja nukkuva lapsi, näitä kolmea voi katsella pitkiä aikoja ja vaan nollata päätään. Olen huomannut että näitten sekaan voisi lisätä neljännen asian jota ei voi nähdä mutta tuntea ja kuulla voi, ja se jokin on läheisen ja rakkaan ihmisen sydämmen syke. Se rauhoittaa ja saa tuntemaan olon hyväksi, sydän lyö, hän on siis oikeasti elossa ja hän on siinä lähelläni, en kuvittele vaan kaikki on hyvin.

Minulla on kaiken jälkeen käynyt uskomaton onni elämässäni. Olen löytänyt uudestaan onnen ja ilon elämääni. Olen löytänyt ihmisen joka ajattelee asioista samalla tavalla kuin minä, ja on samalla aaltopituudella kaikessa. Joskus elämä kuljettaa vaikeimman kautta, ja antaa kuitenkin uuden mahdollisuuden onneen. Minä löysin ihmisen joka tuntui alusta asti tutulta "liian tutulta" jopa hämmentävän tutulta. Niin se on jatkunut edelleenkin, tunsinko sinut aiemmin, olemmeko nähneet? Emme ole emmekä tunteneet, mutta nyt tapasimme, ja minä olen onnellinen. Ehkä meidän pitikin tavata, ehkä meidän tiemme eivät kohdanneet sattumalta, tapahtuuko tämän kaltaisia sattumia? Jos tapahtuu, minun on varmasti harkittava lottoamista, koska sitten voin saada myös seitsemän oikein lotossa. En olisi uskonut että minuakin varten olisi vielä joku, joku niin rohkea joka uskaltaa tulla meidän elämäämme, eikä koe sitä rasitteena. Olen uudestaan löytänyt mahdollisuuden sellaiseen elämään josta aina haaveilin, ja olen onnekas kaiken keskellä, hyvin onnekas. Näin ei tapahdu kaikille ikinä elämän aikana ja minulle tapahtui uudestaan. Luotan tulevaan, ja minulla on siellä monia hyviä asioita, uusia asioita, ja ennen kaikkea voin odottaa tulevaa yhdessä jonkun kanssa, jutella pahasta ja hyvästä olosta, saan olla sylissä, saan olla heikko ja vahva, saan olla minä, pitkästä aikaa oikeasti minä. Kiitos siitä, kiitos kaikesta, minä rakastan sinua <3 !

Halatkaa rakkaintanne tänään, laittakaa pää rinnanpäälle ja kuunnelkaa.. Se on sydän <3 ja se kertoo että hän on elossa ja voi jakaa elämääsä kanssasi. Rutista lujaa ja kerro että rakastat, vielä kun ehdit, vielä kun sydän lyö!



Pojat ja uudet ITSE valitut vaatteet. Niin hienot pienet suuret miehet <3