Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt..!

Uusi hyvä asia minkä olen täällä uudessa kodissa huomannut on se , että kotiintulo ei ahdista enää niin kovin. Ennen en edes tajunnut että se olisi ahdistanut, mutta täällä kun olen tullut kotiin se on "helpompaa" kuin aiemmin. Kiinnitin siihen huomiota hyvin pian muuton jälkeen, ehkä heti jo kun koti alkoi näyttää kodilta ja tuntuakkin siltä. Tänne on hyvä palata ja tämä on minun kotini. Ilman ikäviä muistoja ja tunnetta. Tuntui hirveältä jättää koti jonne Janne oli jäänyt viimeisen kerran, mutta sekin oli osa luopumista, nyt huomaan että tämä oli fiksu ja oikea valinta. Täällä minulla on mahdollisuus alkaa rakentaa elämääni kasaan. Elämän kasaan rakentaminen ei ehkä ole kuitenkaan mikään konkreettinen juttu, se tapahtuu pikkuhiljaa päivä kerrallaan. Se on niitä valintoja arjessa, ja ennen kaikkea se on asennetta elämään. Miten minä suhtaudun tulevaisuuteen.

Olen miettinyt muutenkin kysymystä elämän asenne todella paljon viimeisinä viikkoina. Huomannut itsessäni piirteitä joista en pidä ja asenteita joita pitäisi korjata. Välillä suru saa minut tilaan jossa kaikki tuntuu epäreilulta ja vaivun itsesääniin, EN TYKKÄÄ, itsesääli on kamalaa ja siihen en vaan halua vajota. Tiedän niin tapahtuvan vielä useasti, mutta yhtä hyvin tiedän mitä en halua tuntea ja pyrin siitä tilasta eroon. Minulla on opittavaa mutta niin on monella muullakin. Liian usein osoitetaan syyttävällä sormella jotakuta tai joitakin muita, sanotaan että "on minussakin vikaa, mutta..." mitä se hyödyttää, jos tietää että on vikaa korjaa se, älä oikeuta omaa huonoa käytöstäsi tai asennettasi sillä että jossain muussakin on vikaa. Silloin vasta pääsee eteenpäin kun tajuaa, että sormella osoittaminen muualle kuin omaan itseensä ei auta asian parantamiseen. Varmasti voi olla että toisissakin on vikaa, mutta se mille voi itse tehdä jotain on se oma asenne, omat valinnat, oma elämä, muuhun et voi vaikuttaa. Kun toimii niin huomaa että ne muutkin alkavat muuttua, tai sitten se oma positiivinen ja elämäniloinen asenne saa aikaan sen että ei haittaa miten ne muut käyttäytyy. Kaiken muutoksen alku on omassa itsessä, lukiessani omaa blogiani taakseppäin huomaan itse sen valtavan muutoksen mikä minun kohdallani on tapahtunut. Välillä teksi mieli poistaa joku kirjoitus , ihan hävettää, miten olen ollut sellainen, mutta saa se olla siellä, muistutuksena itselle ja muille, millaista se voi välillä olla ja mihin voi päästä. Varmasti saatte vielä lukea niitä itsesääli, blogeja, ei epäilystäkään, mutta siitä sitten aina noustaan. Ja pohjaltahan ei ollut suuntana kuin ylöspäin, ja minun jalkani eivät koske enää edes pohjaa, se on jo alapuolella, ei ehkä kaukana mutta kokoajan kauempana. Aloitetaanko asennemuutos tänään, sano peilille, minä olen huippu tyyppi itselleni, ja samalla toisille :D aurinkoa päivään!

Jukka Poika sen sanoi "Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan...!"