Minä olen onnellisessa asemassa, minulla on siskoja.. peräti kolme siskoa, kaikki niin rakkaita ja tärkeitä. Kaikki omanlaisiaan ja silti niin samanlaisia, minun siskot <3 . Mitenkähän tästä kaikesta olisi päästy eteenpäin ilman näitä kolmea. Joka ainut minun siskoistani oli luonani heti ensimmäisen viikon aikana.. Lähimpänä asuva samana päivänä, seuraavat viikonloppuna jo.. Miten voin heitä kyllin kiittää kaikesta. Onko parempaa seuraa itkeä, nauraa tai olla vaan hiljaa kun omat siskot. Kaikki joilla on sisaruksia, muistakaa että te oletta perhettä, jos teillä on riitoja tai turhia kinoja niin unohtakaa ne hoitakaa välinne kuntoon, miettikää onko mikään asia niin suuri että se on sen arvoista että kannattaa olla etäinen tai riidoissa. SE EI OLE!! Minä ja siskot, me ei olla koskaan riidelty, toivottavasti olen oikeassa, mahtaakohan siskot muistaa muuta, mutta aikuisina omillamme emme koskaan ole olleet riidoissa. Joskus on mennyt aikaa ettei olla tavattu, mutta koskaan ei sen takia että olisi välit olleet tulehtuneet. Lapsena kyllä riideltiin, kuten lapset riitelevät mutta ei aikuisina, ei koskaan.
Jenni, mitä minä olisin tehnyt ilman sinun organisointi kykyäsi, kykyäsi löytää pienet onnistumisen asiat "Salla sinä selvisit siitäkin.." on tullut tuttuakin tutummaksi lauseeksi viime viikkoina, ja joka kerta tajuan niin minä selvisin ja sinä huomasit sen. Ikävöin sinua jatkuvasti, tahtoisin että olisit luonani kokoajan, kertomassa miten hyvin taas pärjäsin kun ripsivärit poskella itken pahaa oloani pesuhuoneen lattialla. Sinussa on jotain sellaista sisäistä voimaa jota monissa ei ole. Tiedän että suret itsekkin, ja silti sinulla on voimia auttaa..
Marja, voi Marjasta tulee mieleen "runotyttö" viimeksi tänään sain kauniin kirjeen, sähköisen sellaisen, joka toi onnen hetkiä niitä pieniä joita tarvitaan, miten yksinkertaiset lauseet sydämmellä kirjoitettuna voivat merkitä niin valtavasti.. " Salla kun muut sanovat että olet vahva, etkä tunne olevasi, niin muista ja ajattele että Janne oli oikeasti vahva, ja Janne auttaa kun sinun voimasi eivät riitä" lainaus ei ollut sanasta sanaan, idea oli siinä hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti.. Miten näin pieni asia voi tuoda niin suurta lohtua, toivon että jatkat kirjoittamista minulle <3 . Kirjoituksistasi saan niin paljon voimaa. Marja, hiljainen auttaja täällä kotona.. Yhtäkkiä ovat pienet pojat pihalla ja Mari mukana, milloin sormiväritetään taidetta koteihin milloin mitäkin, olen kiitollinen kaikesta mitä olet tehnyt ja siitä että olet tarjoutunut tulemaan kohta taas takaisin.
Riikka, kuka tulee IKEA:n kassin kanssa joka on täynnä itselaittamiasi ruokia, jotta minun ei tarvitsisi yksinjäätyäni pelätä että en jaksa laittaa pojille ruokaa. Minulla on pakastin täynnä loistavaa kotiruokaa, valmiina sulatettavaksi ja lämmitettäväksi, jos on aallonpohjalla eikä jaksa eikä pysty, aina jaksaa sulattaa ja laittaa lapsille lämpimän aterian. Ele joka saa minut vieläkin liikuttumaan. Ja sinun tukesi esikoiselleni on korvaamatonta, hän ei luota kaikkiin mutta sinuun luottaa ja Pasiin, haluaa olla lähellänne saa teistä voimaa. Kiitos että olet sen huomannut ja ottanut Jonnin siipiesi suojaan <3
Nämä olivat vain murto-osa siitä mitä siskoni ovat tehneet, mutta haluan osoittaa heille miten tärkeitä he ovat ja miten korvaamattomia ja arvokkaita. Haluan myös muistuttaa ihmisiä siitä että riidalla ja katkeruudella ei voiteta mitään. "Tee lähimmäisellesi kuten toivoisit itsellesi tehtävän" saa aivan uuden merkityksen. Janne eli niin ja toteutti tietämättään tätä neuvoa ja ohjetta jokapäiväisessä elämässä, siskoni ovat toteuttaneet sen minulle. Tulevaisuudessa haluan myös itse noudattaa samaa ohjetta.. Miettikää tarkkaan mikä on oikeasti tärkeää, ja toimikaa sen mukaan.